Sáminuorran bïjre
Sáminuorra lea daanbien daate stööremes noereåårganisasjovne saemien noeri åvteste. Mijjieh barkebe saemien noeri ïedtjh jih reaktah nännoestidh jih vaarjelidh. Saemien noerh leah stoerre dajvesne geerjehtovveme jih akte dejstie mijjen vihkelommes barkojste lea gaavnedimmiesijjieh tseegkedh. Mijjieh dannasinie laejrieh öörnebe jih aaj jeatjah vuekiej mietie barkebe nännoestidh jih laavenjostedh jeatjah åårganisasjovnigujmie. Dle mijjieh maehtebe ov-messie nuepieh gaavnedh saemien noeri gaavnedimmien gaavhtan. Mijjen vuepsie lea saemien noerh edtjieh nännoes saemien voetem jih akti vyökim damtedh.
Saemiengïele lea goevtesisnie mijjen barkosne jih mijjieh iktesth orre vuekieh pryövebe gaavnedh juktie saemien gïelem gaajhkine sijjine nuhtjasåvva. Sáminuorra lea gaavnedimmiesijjie noeride Saepmesne, gusnie maahta eadtjaldovvedh jih aaj viehkiem åadtjodh dåeriesmoeretsiehkiejgujmie jih dåeriesmoerigujmie barkedh. Mijjieh daaletje siebredahke-gyhtjelassh dåeriedibie mijjieh sïjhtebe noereåårganisasjovninie årrodh mij lea vihkeles siebredahkese. Dannasinie mijjieh eadtjohkeslaakan barkebe jih pryövebe dah gïeh nännoestieh tseevtsedh juktie sijjieh saemien noeri ïedjti åvteste berkieh. Sáminuorran ståvroe pryövoe tjïeltem jih reeremem tsevtsedh juktie sijjieh saemien noeri aamhtsigujmie jih tshiehkiejgujmie berkie jih öövtiedieh. Mijjieh barkebe saemien jijtsereeremen åvteste, reakta mij mijjen lea aalkoealmetjinie
Mijjieh pryövebe saemien noeri åssjalommesh ov-messie vuekiejgujmie juekedh v.g, demonstrasjovnen jih tjaalegen tjïrrh. Sáminuorra säjhta maahtoeh saemien tsiehkien bïjre edtja gaajhkide noeride Sveerjesne vadtasovvedh.
Histovrije
Sáminuorra lea noereåårganisasjovne mij lea vielie goh 45 jaepieh båeries. Sáminuorra lea histovrijen mietie politihkereskuvline årrome. Jïjnjh daejstie gïejstie leah almetjeveeljesovveme politihkerh Saemiedigkesne lea sijjen polithkerebarkoe Sáminuorra:sne aalkeme. Sáminuorra guhkies tijjen mietie eadtjohkeslaakan barkeminie saemien siebredahken öövtedimmien åvteste. Åårganisasjovne lea jïjnjh prosjekth aalkeme jih lea aaj eadtjohkeslaakan saemien politihkinie barkeme. Mijjieh libie v.g aalkeme daam voestes saemien noereplaeriem, mij daelie gohtjesovveme Nuorat. Daanbien plaerie ij leah åårganisasjovnese gårreme jih ealamadtjen siebrie lea plaeriem stuvreme, man lea jijtse ståvroe. 70-låhkoen raejeste Sáminuorra lea sveerjen gärhkojne laavenjosteme jih fïerhten jaepien skälloelaejriem öörneme. Sáminuorra lea aaj jeatjah saemien åårganisasjovnh tseevtseme jih mijjen leah saadth-almetjh jeatja ståvrosne jih barkoedåehkesne. Mijjieh aerebe aelkebe lobbedh ahte Saemiedigkie edtja noereraeriem tseegkedh jih daanbien gååvnese göökte njolke saadth-almetje noereraeresne.
